Miten säilyttää etätyön hyödyt uudessa tilanteessa, jossa laaja rokotekattavuus mahdollistaa jo paluun toimistolle? Entä miten arki toimii, jos osa porukasta on paikalla ja osa etäilee? Miten käy kulttuurin?
Reilussa vuodessa jokainen etätöitä tehnyt on huomannut, mikä etätyössä ei ainakaan toimi. Paaveriputket ilman taukoa, liian vähäinen hyötyliikunta arjessa ja kotitoimistolla napostelu ovat huono yhdistelmä niin vyötärönympäryksen kuin aivojenkin kannalta. Ilman virkeitä aivoja tietotyö ei luonnistu. Aivot tylsistyvät myös yksinäisyydessä. Leppoisa juttelu kahvikupin ääressä kollegoiden kanssa on aivoille arvokkaampaa ja siten myös työnantajalle hyödyllisempää kuin ehkä aiemmin on ymmärretty.
Hybridityö on vastaus arjen kiireeseen ja etätyöapatiaan
Hybridityö tarjoaakin parhaimmillaan ratkaisun niin pandemiaa edeltävän ajan ainaiseen pendelöintikiireeseen kuin koronakiloihinkin. Hybridityön idea on, että osa työajasta tehdään etänä ja osa ajasta toimistolla, jolloin parhaimmillaan voittavat kaikki. Työntekijä saa edelleen joustoa arkeensa, pääsee vuorovaikutukseen kollegoiden kanssa ja toivottavasti liikkuu enemmän kuin kotitoimistolla. Työnantaja taas voi optimoida tilankäyttöä sekä tarjota modernin ja joustavan työkulttuurin.
Hybridityön ytimessä onkin työnantajan ja työntekijän välinen luottamus: hybridi toimii vain, jos ymmärretään, että ihmiset tekevät työnsä hyvin, kun he saavat itse valita, missä ja milloin työnsä suorittavat. Yrityskulttuurin kehittämisen uranuurtaja Panu Luukka toteaa Leadcast-podcastin jaksossa Yrityskulttuurin johtaminen, että hänen kokemuksensa mukaan Suomen halutuimpia työpaikkoja yhdistää nimenomaan luottamus. Toimiva kulttuuri sen sijaan voi olla hyvinkin erilainen ja yrityksen itsensä näköinen.
Luottamusta koeteltiin monissa yrityksissä jo pandemian aikana, jos etätyö oli uutta. Tässä ajassa jokainen lienee huomannut, että ihmisten enemmistö on luottamuksen arvoisia. Kulttuuria ei kannata rakentaa ja sääntöjä määrittää niiden muutaman yksilön varaan, jotka eivät ole luottamuksen arvoisia, Luukka huomauttaa.
Sujuva hybridiarki
Yritysjohdon on nyt katsottava peiliin ja mietittävä, miksi ihmiset tulisivat takaisin toimistolle, jos kerran työt on voinut hoitaa myös kotoa. Ainakin näitä kysymyksiä olisi syytä pohtia.
- Onko toimistolla tilaa luovalle työlle yhdessä?
- Entä onko siellä mahdollisuus myös rentoutua tai tarvittaessa keskittyä kunnolla?
- Palvelevatko toimiston laitteet sitä, että osa porukasta on paikalla ja osa etänä?
- Luotammeko ihmisiin ja heidän arviointikykyynsä vai määräämmekö esimerkiksi tietyt päivät toimistopäiviksi?
- Voisiko vastuu arjen sujumisesta olla tiimitasolla?
- Onko esimiehillä kykyä johtaa virtuaalityötä?
Modernit työvälineet auttavat monin tavoin sujuvoittamaan arkea. Esimerkiksi Google-kalenterista voi jo nyt valita, aikooko olla paikalla vai osallistua virtuaalisesti. Myös omaa keskittymisaikaa voi varata suoraan kalenterista. On kuitenkin tärkeää keskustella, miten töitä jatkossa tehdään, miten ja mistä työntekijää mitataan ja palkitaan sekä mistä työn imu, mielekkyys ja tärkeys muodostuvat.
