Näin varmistat kilpailuetusi kyberturvallisuudella vuonna 2025

Kyberhyökkäysten uhka kasvaa 

Kyberhyökkäykset yleistyvät päivä päivältä ja muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Yritykset eivät voi siis enää tukeutua perinteisiin, perimetrin suojaamiseen keskittyviin ratkaisuihin vaan tarvitaan ennakoivia ja kokonaisvaltaisia strategioita, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa, kuten tekoälyä ja Zero trust -arkkitehtuuria.

Olet ehkä kuullut sanonnan “Kyse ei ole siitä, tapahtuuko tietoturvamurto, vaan siitä, milloin se tapahtuu.” Me Gappsilla haluamme kuitenkin haastaa tämän pessimistisen näkemyksen – ennakoimalla voidaan kehittää kyberturvallisuutta huomattavasti. Tarkastellaanpa siis, mitkä kyberturvallisuustrendit ja -uhat nousevat pinnalle vuonna 2025 ja miten yritykset voivat pysyä kyberrikosten kehityksen edellä. 

Kyberturvallisuusmurtojen todennäköisyys ja haitallinen vaikutus liiketoiminnalle ovat hälyttävän korkeita. Gartnerin 2024 Board of Directors Survey -raportin mukaan 88 % hallituksista pitää kyberturvallisuutta merkittävänä liiketoimintariskinä. Tästä huolimatta ainoastaan 12 % hallituksista on määrännyt kyberturvallisuudesta vastaavat henkilöt. Raportin tulokset korostavat sitä, että riskien ymmärryksestä on yhä pitkä matka käytännön tekoihin. Tämä epäjohdonmukaisuus on huolestuttavaa, sillä tietomurrot voivat aiheuttaa vakavia ja laajoja seurauksia, aina taloudellisista menetyksistä mainehaittoihin ja asiakasluottamuksen menetykseen.

ENISA:n vuoden 2024 Threat Landscape -raportti esittelee keskeisiä kyberturvallisuusuhkia analysoitujen tapausten perusteella (heinäkuu 2023–kesäkuu 2024):

• Kiristysohjelmat (ransomware): Häiritsevät liiketoimintaa lukitsemalla kriittiset tiedot ja vaatimalla lunnaita niiden vapauttamisesta.
• Haittaohjelmat (malware): Kehittyneet haittaohjelmat, jotka on suunniteltu kiertämään tietoturvapuolustukset ja tunkeutumaan järjestelmiin.
• Sosiaalinen manipulointi: Phishing-, spear-phishing- ja muut sosiaaliset tekniikat kasvavat ja kehittyvät ja niiden avulla työntekijöitä huijataan vaarantamaan järjestelmiä.
• Tietouhkat: Tietomurrot ja hyökkäykset, joissa pyritään varastamaan arkaluontoista tietoa, ovat kasvussa.
• Saatavuusuhkat: Palvelunestohyökkäykset (DoS) ja hajautetut palvelunestohyökkäykset (DDoS), joiden tavoitteena on lamauttaa organisaatioiden toiminta.
• Tiedon manipulointi: Tietojen tarkoituksellinen muokkaaminen järjestelmien eheyden vahingoittamiseksi tai sidosryhmien harhaanjohtamiseksi.
• Toimitusketjuhyökkäykset: Kolmansien osapuolien haavoittuvuuksien hyödyntäminen kohdeorganisaatioihin tunkeutumiseksi.

Kyberturvallisuusuhat kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi, ja kyberrikolliset kehittävät ja mukauttavat jatkuvasti menetelmiään. Perinteiset lähestymistavat, joissa turvataan vain organisaation perimetri, eivät enää riitä suojaamaan tehokkaita ja mukautuvia kyberhyökkäyksiä vastaan.

Kyberturvallisuus on nostettava johdon agendalle

Kyberturvallisuus ei ole enää vain IT-osaston huolenaihe – siitä on tullut liiketoiminnan keskeinen haaste, joka vaatii ehdottomasti ylimmän johdon huomiota. Gartnerin 2024 Board of Directors Survey -raportin mukaan 93 % hallituksista näkee kyberriskin uhkana sidosryhmien arvolle. Tästä huolimatta 67 % hallituksista kokee, että heidän nykyiset käytäntönsä ja rakenteensa eivät ole riittäviä kyberriskien hallintaan.

Tämä ristiriita on huolestuttava, etenkin kun yritysten riippuvuus digitaalisista teknologioista tekee niistä entistä haavoittuvampia hyökkäyksille. Meneillään oleva konflikti Ukrainassa on nostanut esiin kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden kyberhyökkäyksille ja korostanut tarvetta suojautua valtioiden tukemia uhkia ja muita kyberrikollisia vastaan.

Kybertuvallisuusriskit eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näin merkittäviä. Tietomurto voi aiheuttaa yritykselle miljoonien eurojen taloudelliset tappiot, vahingoittaa sen mainetta ja vaarantaa luottamuksellisia tietoja. Näiden uhkien torjumiseksi yritysten on kehitettävä kattavia kyberturvallisuusstrategioita, joissa yhdistyvät huipputeknologia ja ennakoivat puolustusratkaisut.

Zero Trust -arkkitehtuuri: moderni ja tehokas lähestymistapa vahvistamaan turvallisuusasemaa

Kyberturvallisuuden uhkakentän muuttuessa organisaatioiden on uudistettava turvallisuusmallinsa. Perinteinen “linna ja vallihauta” -lähestymistapa, jossa turvallisuus perustuu selkeästi rajattuun perimetriin, ei enää vastaa nykymaailman vaatimuksia. Etätyön yleistyminen ja pilvipalveluiden käyttö ovat hämärtäneet rajat sisäisten ja ulkoisten uhkien välillä, tehden vanhoista malleista riittämättömiä.

Zero Trust -arkkitehtuuri (ZTA) tarjoaa modernin ja tehokkaan lähestymistavan kyberturvallisuuteen. Se keskittyy jatkuvaan käyttäjien, laitteiden ja sovellusten identiteetin ja toiminnan vahvistamiseen sijainnista riippumatta. Zero Trust varmistaa, että käyttöoikeudet myönnetään riskiarvion perusteella, ei käyttäjän fyysisen sijainnin, estäen tehokkaasti uhkien leviämisen verkon sisällä.

Zero Trust -malli vastaa myös hybridityön vaatimuksiin, mahdollistaen turvallisen pääsyn resursseihin ilman, että organisaation tietoturva vaarantuu. Gartnerin ennusteiden mukaan vuoteen 2026 mennessä 10 % suurista yrityksistä on ottanut käyttöön Zero Trust -suunnitelman, mikä on merkittävä kasvu verrattuna nykyiseen alle 1 %:n osuuteen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että Zero Trust ei ole yksittäinen tuote, vaan ajattelutapa ja joukko periaatteita, jotka tulee integroida saumattomasti osaksi organisaation koko turvallisuusstrategiaa.

Työntekijöiden kriittinen rooli inhimillisten riskien hallinnassa

Vaikka teknologia on keskeinen osa kyberturvallisuutta, inhimilliset virheet ovat edelleen merkittävä syy tietoturvamurtoihin. Sosiaalisen manipuloinnin hyökkäykset, kuten phishing-sähköpostit, ovat yksi kyberrikollisten yleisimmistä keinoista murtautua järjestelmiin. Verizonin Data Breach Investigations 2024 -raportin mukaan 68 % kaikista tietomurroista liittyi jollain tavalla inhimilliseen tekijään.

Haasteen ratkaisemiseksi organisaatioiden on panostettava tietoturvakoulutukseen, joka ei rajoitu pelkkään vaatimusten täyttämiseen, vaan tähtää todelliseen käyttäytymisen muutokseen. Koulutuksen tulisi opettaa työntekijöitä tunnistamaan uhat, toimimaan oikein epäilyttävissä tilanteissa ja välttämään yleiset sudenkuopat, kuten haitallisten linkkien avaamisen tai arkaluontoisten tietojen huolimattoman käsittelyn.

Säännölliset, realistiset phishing-simulaatiot sekä rakentava ja käytännönläheinen palaute ovat ratkaisevia keinoja turvallisuustietoisen työyhteisön luomisessa. Työntekijöitä ei tulisi nähdä riskinä, vaan organisaation tietoturvan tärkeimpinä voimavaroina.

EU:n kyberturvallisuuslainsäädäntö kiristyy

Euroopan unioni vahvistaa kyberturvallisuuttaan keskeisillä aloilla uusilla merkittävillä säädöksillä. DORA (Digital Operational Resilience Act), NIS2-direktiivi (Directive on security of network and information systems) ja tuleva Kyberkestävyyssäädös (Cyber Resilience Act, CRA) asettavat yrityksille entistä tiukempia vaatimuksia kyberturvallisuuden varmistamiseksi.

• DORA keskittyy rahoitusalan sietokyvyn parantamiseen ja edellyttää yrityksiltä vaatimusten noudattamista tammikuuhun 2025 mennessä.
• NIS2-direktiivi asettaa tiukemmat vaatimukset kyberturvallisuuden riskienhallinnalle ja tapahtumaraportoinnille keskeisillä sektoreilla, ja kansalliset täytäntöönpanot tulee toteuttaa lokakuuhun 2024 mennessä.
• CRA määrittää yhtenäiset kyberturvallisuusstandardit digitaalisia elementtejä sisältäville tuotteille, ja sen täytäntöönpano alkaa arviolta vuonna 2027.

Yritysten onkin tärkeää valmistautua näihin sääntelyvaatimuksiin parantamalla kyberturvallisuuttaan ja mukauttamalla toimintansa uusiin standardeihin. Tämä koskee niin EU-alueella toimivia kuin kansainvälisiäkin organisaatioita, jotka haluavat varmistaa kilpailukykynsä ja säädösten noudattamisen.

Päivitä yrityksesi kyberturvallisuusstrategia ja turvaa sen tulevaisuus

Vuonna 2025 kyberturvallisuus on välttämätön osa jokaisen yrityksen toimintaa. Jatkuvasti kehittyvien kyberuhkien maailmassa yritysten on omaksuttava kattava kyberturvallisuusstrategia, jonka tulisi perustua seuraaviin keskeisiin elementteihin:
Edistynyt teknologia: Hyödynnä tekoälyn ja koneoppimisen voima uhkien tunnistamisessa ja torjunnassa.

• Zero Trust -arkkitehtuuri: Rajoita sisäisiä uhkia ja varmista, että jokainen käyttäjä todennetaan uudelleen aina järjestelmään kirjauduttaessa.
• Vältä inhimilliset riskit: Kouluta työntekijöitä tunnistamaan sosiaalisen manipuloinnin yritykset ja suojaamaan yrityksen arkaluontoisia tietoja.
• Proaktiivinen riskienhallinta: Kehitä ennakoivia turvatoimia.
• Säännöstöjen noudattaminen: Pysy ajan tasalla muuttuvista kyberturvallisuusmääräyksistä ja varmista, että yrityksesi toiminta on niiden mukaista.

Digimaailma tulee kehittymään yhä nopeammin, mutta yritykset voivat suojata tärkeän datansa ja säilyttää toimintakykynsä rakentamalla joustavan ja vahvan kyberturvallisuusstrategian. Tämä edellyttää myös hyvin suunniteltua hallintamallia, joka tukee organisaation pitkän aikavälin resilienssiä.

Vahva kyberturvallisuus on avain pitkän aikavälin menestykseen

Vuoden 2025 kyberturvallisuustrendit tuovat mukanaan sekä suuria haasteita että uusia mahdollisuuksia. Oikeilla ratkaisuilla, työkaluilla ja asenteella yritykset voivat paitsi torjua tämän päivän uhkia, myös varautua tulevaisuuden riskeihin. Kun yrityksesi rakentaa kyberturvallisuuden perustan kattavalle strategialle – joka sisältää Zero Trust -arkkitehtuurin, modernit teknologiat ja henkilöstön koulutuksen –  voit luoda kestävän pohjan, joka mukautuu jatkuvasti muuttuvaan digitaaliseen ympäristöön.

Haluatko varmistaa yrityksesi kyberturvallisuuden ja vastata tulevaisuuden haasteisiin?

Me Gappsilla uskomme, että voimme olla luottokumppanisi pilviturvallisuuden haasteissa yhdistämällä asiantuntemuksemme, sitoutumisemme ja ihmisläheisen otteemme. Ota yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten voimme suojata pilviympäristösi tehokkaasti. Tutustu myös Google Cloud Security Posture Review ja Google Workspace Security Assessment -katselmuksiin, joilla selvität nykytilan vaivattomasti ja luotettavasti.